Lyhyesti: ei kannata odottaa.
Olen aiemminkin kirjoittanut, että pelkkä hiilijalanjäljen laskenta ei vähennä yhtäkään hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Sama pätee myös päästövähennystavoitteisiin. Tavoitteen kirjaaminen tai ulkopuolinen hyväksyntä eivät vielä nekään vähennä päästöjä. Ne ovat vasta lähtölaukaus varsinaiselle työlle.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö SBTi olisi arvokas. Päinvastoin. SBTi:n standardit, tavoitteiden laskentasäännöt ja ulkopuolinen validointi tuovat läpinäkyvyyttä, vertailtavuutta ja uskottavuutta yritysten ilmastotyöhön. Ne tarjoavat myös hyvän viitekehyksen tavoitteiden asettamiseen riippumatta siitä, haetaanko tavoitteille virallista hyväksyntää vai ei.
Yrityksen kannalta olennaisin kysymys ei kuitenkaan ole, minkä standardiversion mukainen tavoite asetetaan. Olennaisempaa on se, että tavoitteet asetetaan ja työ niiden saavuttamiseksi käynnistyy. Ensimmäinen tavoitekausi ei tee yrityksestä vähäpäästöistä. Sen aikana vasta opitaan, rakennetaan prosesseja, kehitetään datan laatua, sitoutetaan organisaatiota ja lähdetään edistämään käytännön päästövähennyskeinoja.
Todelliset hyödyt syntyvät vasta, kun päästövähennystavoitteet alkavat näkyä investointipäätöksissä, hankinnoissa, tuotekehityksessä ja toiminnan ohjauksessa. Tähän muutokseen kuluu lähes aina vuosia.
Siksi suurin riski ei tällä hetkellä ole väärän SBTi-version valitseminen. Suurempi riski on lykätä tavoitteiden asettamista odottamalla standardin seuraavaa versiota. Nykyisillä säännöillä voi hakea tavoitteiden hyväksyntää 31.1.2028 asti. Uusi standardi on käytettävissä vasta 1.2.2027 alkaen [1, s. 5]. SBTi itse suosittelee, että valmiit yritykset etenevät nykyisillä säännöillä [4].
Mitä viitekehykselle tapahtui?
SBTi julkaisi 11.6.2026 Corporate Net-Zero Standard V2.0:n [2, s. 4]. Se yhdistää aiemman lyhyen aikavälin tavoiteasetantaa ohjanneen standardin (Near-Term Criteria V5.3) ja pitkän aikavälin tavoiteasetantaa ohjanneen standardin (Corporate Net-Zero Standard V1.3.1) yhdeksi standardiksi [1, s. 5].
Vaikka nimeäminen onkin hieman hämmentävä, käytännössä kyse on viitekehyksen yksinkertaistamisesta. Jatkossa yritykset käyttävät yhtä standardia koko päästövähennyspolkunsa suunnitteluun lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden sijaan.
Aikataulu
11.6.2026 – V2.0 julkaistiin
1.10.2026 – Ensimmäiset V2.0:n validointiresurssit julkaistiin
31.1.2027 – Viimeinen päivä tehdä uusi sitoumus vanhoilla vaihtoehdoilla
1.2.2027 – V2.0:n mukaiset validoinnit alkavat
31.1.2028 – Viimeinen päivä jättää hakemus nykyisten sääntöjen (V1.3.1) mukaan
1.2.2028 – V2.0 on pakollinen kaikille uusille hakemuksille
Lähde: [1, s. 6] ja [1, s. 9].
Vuoden 2027 ajan yritys voi valita kumman tahansa version. Ratkaiseva päivämäärä on hakemuksen jättöpäivä [1, s. 7].
Sitoumuksessa on yksi sudenkuoppa
Sitoumus (commitment) tarkoittaa julkista ilmoitusta siitä, että yritys aikoo asettaa SBTi-tavoitteet. Se on vapaaehtoinen välivaihe, ei pakollinen [1, s. 10].
Erilliset lyhyen aikavälin ja nettonollasitoumukset ovat saatavilla 31.1.2027 asti. Sen jälkeen tarjolla on vain yksi uusi sitoumustyyppi, jonka voi täyttää ainoastaan V2.0:n mukaisilla tavoitteilla [1, s. 9].
Jos yritys haluaa säilyttää mahdollisuuden käyttää nykyisiä sääntöjä, sen kannattaa joko tehdä sitoumus ennen helmikuuta 2027 tai jättää sitoumus väliin ja hakea tavoitteiden validointia suoraan ennen helmikuuta 2028.
Miksi etenisin nykyisillä säännöillä?
Nykyiset tavoitteet eivät mene hukkaan
SBTi Services suosittelee etenemään nykyisen standardin mukaisesti, jos yritys on valmis asettamaan tavoitteensa. Nykyisten sääntöjen mukaan tehty työ ei ole välivaihe ennen ”oikeaa” tavoitetta, vaan ensimmäinen askel pidemmällä päästövähennyspolulla.
SBTi:n mukaan nykyisten sääntöjen mukaisesti asetetut tavoitteet muodostavat vahvan perustan myös seuraaville, V2.0:n mukaisille tavoitekausille [1, s. 8; 4].
Nykyiset vaatimukset ovat käytännössä kevyemmät
Nykyisessä versiossa Scope 1 ja Scope 2 voidaan yhdistää yhdeksi tavoitteeksi [1, s. 14], Scope 3 -tavoitteelle riittää 67 prosentin kattavuus [1, s. 16], eikä päästötietojen ulkopuolista varmennusta vaadita [1, s. 20].
Monelle organisaatiolle tämä tarkoittaa matalampaa kynnystä käynnistää tavoitteellinen päästövähennystyö. Samalla voidaan rakentaa prosesseja, kehittää datan laatua ja hankkia kokemusta ennen seuraavaa tavoitekautta.
V2.0:n käytännöt ovat vielä muotoutumassa
Vaikka uusi standardi on julkaistu, sen ympärille rakentuvat työkalut ja käytännöt eivät ole vielä täysin valmiita. Esimerkiksi V2.0:n laskentatyökalun lopullinen versio julkaistaan vasta vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä [4].
Yritys, joka käynnistää tavoitetyön nyt, voi hyödyntää jo vakiintunutta prosessia sen sijaan, että odottaisi uuden mallin käytännön soveltamisen vakiintumista.
Entä jos tavoitteet on jo hyväksytty?
Mitään kiireellisiä toimenpiteitä ei tarvita.
Tavoitteet on uusittava viimeistään tavoitevuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä tai pakollisen viiden vuoden tarkastelun yhteydessä [1, s. 6]. Uusimisen ajankohta ratkaisee, kumpaa standardiversiota käytetään. Helmikuusta 2028 alkaen uusissa hakemuksissa voidaan käyttää ainoastaan V2.0:aa [1, s. 7].
SBTi neuvoo yrityksiä, joilla on 2030-tavoitteet, valmistautumaan seuraavan tavoitekauden (2030–2035) tavoitteisiin V2.0:n mukaisesti vuodesta 2028 alkaen, jotta toteutukselle jää riittävästi aikaa [3, s. 6].
Mitä tehdä nyt?
- Päättäkää aikataulu. Jos tavoitteet halutaan validoida ennen helmikuuta 2028, käyttäkää nykyisiä sääntöjä.
- Tarkistakaa sitoumustilanne. Jos aiotte tehdä sitoumuksen ja haluatte säilyttää nykyiset säännöt vaihtoehtona, tehkää se ennen 31.1.2027.
- Kerätkää data jo V2.0:n vaatimusten mukaan. Ei poissulkemisia, sähkönkulutus megawattitunteina, vähähiilisen sähkön osuus erikseen, kaukolämpö eriteltynä ja Scope 3 -luokkien prosenttiosuudet laskettuina. Näin seuraava tavoitekausi voidaan rakentaa ilman erillistä datankeruuprojektia.
Lopuksi
Päästövähennystavoitteiden tarkoitus ei ole täyttää standardin vaatimuksia vaan ohjata organisaation toimintaa.
SBTi:n uusi versio tuo muutoksia vaatimuksiin, mutta se ei muuta tätä perusasiaa. Yrityksille tärkein päätös ei ole se, käytetäänkö V1.3.1:tä vai V2.0:aa. Tärkeämpää on se, että päästövähennystyö käynnistyy, tavoitteista tehdään osa johtamista ja niiden toteuttamiseen varataan aikaa sekä resursseja.
Standardit muuttuvat ajan myötä. Päästövähennyspolku sen sijaan jatkuu tavoitekaudesta toiseen.
Ensimmäinen tavoitekausi ei ratkaise ilmastotyötä. Se on vasta ensimmäinen askel.
Tulossa
Julkaisemme yhteensä yhdeksän lyhyttä kirjoitusta siitä, mitä muutos tarkoittaa. Jokaisessa on yksi aihe, yksi esimerkki ja lista siitä, mitä kannattaa tehdä nyt. Löydät blogeista myös viitteet standardiin, mikäli haluat perehtyä itse tarkemmin.
Seuraavat osat:
Osa 3: Mitä voi tehdä jo nyt?
Osa 4: A vai B? Uusi standardi jakaa yritykset kahteen koriin
Osa 5: Miten tavoitetaso lasketaan jatkossa?
Osa 6: Alkuperätakuut säilyvät, mutta niiden rooli muuttuu
Osa 7: Kaukolämmöstä tuli Scope 2:n vaikein kysymys
Osa 8: Scope 3:n uusi logiikka
Osa 9: SBTi alkaa tarkistaa myös toteutumista
Lähteet
- SBTi Services. (2026). Guide for companies in the transition to Corporate Net Zero Standard version 2.0. https://docs.sbtiservices.com/resources/GuideTransitionCorporateNetZeroStandardV2.pdf
- Science Based Targets initiative [SBTi]. (2026b). Corporate Net-Zero Standard version 2.0: Criteria. https://files.sciencebasedtargets.org/production/files/Corporate-Net-Zero-Standard-V2-Criteria.pdf
- Science Based Targets initiative [SBTi]. (2026d). Corporate Net-Zero Standard version 2.0. https://files.sciencebasedtargets.org/production/files/Corporate-Net-Zero-Standard-version-2.pdf
- Science Based Targets initiative [SBTi]. (2026e, 1. lokakuuta). Countdown to validation: New resources to prepare for the Corporate Net-Zero Standard V2.0 [Blogikirjoitus]. https://sciencebasedtargets.org/blog/countdown-to-validation-new-resources-to-prepare-for-the-corporate-net-zero-standard-v2-0